Miksi luomuviljelijä ei tarvitse botoxia huuliin?

Näinkin voi käydä.

Meistä piti Anitan kanssa tulla mehiläistarhaajia 90-luvun puolivälissä. Kävimme pari päivää kestävän mehiläistarhaajakurssin ja sitten oltiin valmiita toimiin. Haimme pakettiautolla kuusi pesää lopettelevalta tarhaajalta Vesilahdelta. Mehiläiset kun lentävät päivisin ja yöpyvät sitten pesissä, oli siirto tehtävä yöllä kun koko parvi on nukkumassa. Mehän sitten suljettiin pesien lentoaukot ja nosteltiin ne autoon. Matka kohti Sysmää alkoi. Päätimme pitää varmuuden vuoksi mehiläishaalarit päällä, jos jokunen sattuisi pääsemään lentoaukon rakosesta karkuun. Ja näinhän siinä kävikin. Yhden pesän koko sakki taisi päästä takatilaan lentelemään ja muutama tietty ohjaamoonkin. Yö alkoi olemaan sikäli hämärä, että oli pakko raottaa kasvoverkkoa että näkis ajaakkin. Sen lentävät ystävämme huomasivat ja kohta myös minäkin. Loppumatka ajeltiinkin sitten hiljaa ja verkko tiukasti kiinni.

Muutaman vuoden me mehiläisiä pidettiin, hauskaa ja mielenkiintoista hommaa. Maanviljelyksen kanssa oli työhuiput aina päällekkäin, niin luovuimme sitten kuitenkin siitä.

Nykyisin mysleissä käytetään Kiteeläisten mehiläistarhaajien Pirjo ja Harri Tervosen luomuhunajaa.

Sysmän vaakuna

Sysmän vaakunan on suunnitellut taiteilija Ahti Hammar vuonna 1953.
Mustassa kentässä hopeinen nuolikotelo ja kolme hopeista nuolta, viittaavat eräaikoihin. Sana ‘sysmä’ on merkinnytkin aikoinaan synkkää metsää tai asumatonta korpea. Piilukirves vaakunan keskellä punaisella taustalla viittaa rakentamiseen, mutta myös Norjan viikinkikuninkaaseen Pyhään Olaviin. Olavi on kirkkomme suojeluspyhimys, joka sai piilukirveen selkäänsä Stiklestadin taistelussa, Norjassa. Olavi Yritti vallata joukkoineen Norjaa takaisin Tanskan Knuut Suurelta, mutta matkan pää tuli vastaan Verdalen laaksossa 29 heinäkuuta 1030. Pyhä Olavi oli tunnettu raakuudestaan ja hallitsi alaisiaan väkivallalla, se ei kuitenkaan estänyt hänen julistamista suojelupyhimykseksi, edistihän hän kristinuskon leviämistä.

Puimurin kyydissä

Nuori toimittajan alku

Tarkkasilmäiset huomaavat, että kysessä on tiukka haastattelutilanne. Sampo on sammutettu kesken kiireisen puintipäivän ja poika kyselee isältään satonäkymiä 70-luvun puolivälissä.

Toimittajan työt jäivän siihen, mutta puimurin puikkoihin olen kyllä päässyt. Merkkikin on pysynyt samana “missä sorsa ui, siellä Sampo pui”

Näin sujuu puun kaataminen traktorilla

 Valtran traktorin kattorakenteet kestivät yllättävän hyvin puun kaatumisen, ainoastaan oven toiminnassa oli ongelmia.

Meidän piti laajentaa myslivarastoa ja laajennuksen tiellä oli vanha ja iso mänty.

Minä sitten kaatamaan sitä ja ajoin traktorin siihen viereen ja painatin puuta kuormaajalla rakennuksesta poispäin. Ajatus oli se, että ei kaadu rakennuksen päälle.

No sehän toimi hyvin muuten, mutta puu kaatuikin traktorin päälle ja hytti kasaan. Laajennus saatiin kyllä tehtyä mutta traktori teki kuukauden reissun korjaamolle.

1 2 3