Kuppikivet

Sysmässä on kuppikiviä enemmän kuin missään muussa Suomen kunnassa. Siinä on syy, miksi olen viime viikkoina mutustellut mielessäni sanaa kuppikunta, että onkohan sanan alkuperä loppujen lopuksi kuppikivissä. Ja mitä ne kuppikivet oikein ovat? Muinoin tehtyjä kuppikiviä on löydetty eniten sisämaasta hämäläisten alueilta ja on niitä Savossa, Pohjanmaalla ja Karjalassakin. Toki myös naapurimaissamme kuten Ruotsissa ja Virossa, mutta myös muissa Euroopan maissa. Meillä niitä liitetään rautakauden aikaan, mutta lähialueillamme on kivi- ja pronssikauden kuppikiviäkin. Kuppikivien merkityksestä on erilaisia spekulaatioita. Olisiko kuppikivillä jotain annettavaa jopa tähän päivään?
Sana kuppikunta on viitannut konkreettisesti saman pöydän ympärillä kulhoista tai maljamaisista astioista aterioiviin, siis yleensä saman perheen jäseniin. Kuppikunta on tarkoittanut myös pöytäkuntaa tai kattilakuntaa. Lähtökohtana on ollut samasta kattilasta tai kupista saman pöydän ääressä syövä porukka, yleensä perhe. Poliittinen ja negatiivinen sisäänpäinlämpenevä merkitys sanalle on tullut vasta paljon myöhemmin.
Erilaisia -kuntia (kuten kuppikunta) on suomen kielessä paljon ja niillä tarkoitetaan aina jotain rajattua joukkoa. Kunta-sanalla on vanha alkuperä, jolla on vastineensa lähikielissä. Unkarinkielinen vastine sisältää myös suku- ja heimomerkityksen. Kuppi-sana on ruotsin ja saamen kielissäkin samaa alkuperää: kopp. Tuntuisi, että kuppikivillä olisi hyvinkin voitu rajata eri suku- tai perheryhmien alueita toisistaan ja kuppikunta-sana kehittyä sitä perua.
Muinaishistorian tutkijat ovat vahvimmin sitä mieltä, että kuppeihin on asetettu suvun vainajille – eli siis perheen entisille jäsenille – ruokaa ja juomaa. Kuppikivistä puhutaan myös uhrikivinä tarkoittaen, että uudesta sadosta; uutisviljoista, ensimaidosta, ensimmäisestä kalansaaliista jne. uhrattiin hengille osana kiitollisuutta ja sato- ja pyyntionnen säilymiseksi. Miksi juuri kiviä käytettiin? Kannattaa muistaa, että ihmiset ovat uskoneet kivissä asustavan henkiä. Yhä edelleen jotkut kansat niin uskovat.
Itse kuppikivi on kallio tai maakivi, johon on tehty kaivertamalla tai hiomalla kuppimaisia syvennyksiä, jotka ovat tavallisesti pyöreitä, mutta voivat olla soikeitakin. Sen lisäksi, että Sysmän kylistä on löydetty kuppikiviä enemmän kuin mistään muualta niin täällä on myös todennäköisesti Suomen toiseksi suurin kuppikivi Nuoramoisen kylän rautakautisella asuintontilla: rapautuneessa ja halkeilleessa siirtolohkareessa on ainakin 102 kuppia. Sen lähellä on myös useita muita kuppikiviä, joissa on vähemmän kuppeja. Alueella laiduntaa karjaa eikä sille ole rakennettu mitään uutta, joten kivet ja kaunis aukea peltomaisema Nuoramoisenjärven rannassa ovat säilyneet hyvin samanlaisina jopa yli tuhatvuotisen ajanjakson. Kuppikiviä on varmasti aika lähelle nykyaikaa käytetty osana arkipäivän elämäntapaa.
Suur-Sysmän historian tuotteistaminen -hankkeessa Nuoramoisen kuppikiven ääressä on toteutettu seremonia kiitollisuudesta ja paikallinen kultaseppämestari on suunnitellut kuppikivikorusarjan, jollaista ei saa mistään muualta.
Tervetuloa tutustumaan Sysmän kuppikivien tarinoihin ja ps. niitä voi löytyä omasta kunnastasikin. Kuppikiviä on vielä myös löytymättä. Muinaisen Suur-Sysmän alueeltakin löytyi tänä keväänä jälleen uusi kuppikivi.
Sirpa Rautiainen, ympäristöhistorioitsija
Suur-Sysmän historian tuotteistaminen kivikaudelta nykypäivään -hankevetäjä

Facebookissa hankkeesta lisää: fb.me/suursysma

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *